한어Русский языкFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

80 miljoonaa euroa on asetettu kiinteistöille näillä korkean kysynnän alueilla. Niille, jotka suuntautuvat syrjäisimpiin paikkoihin, kustannuskynnys laskee40 miljoonaa euroa, jonka pinta-ala on vähintään 120 neliömetriä.

Tätä kehitystä korostavat edelleen kaupallisten kiinteistöjen muuntamiseen vaikuttavat uudet säännökset. Yritykset, jotka haluavat muuttaa tilojaan asunnoiksi, joutuvat investoimaan vähintään 25 miljoonaa euroa. Tämä pätee, vaikka alkuperäinen rakennus ei olisi osa perinteistä asuntoa. Jopa kunnostusta vaativien tai virallisissa "korjauspöytäkirjoissa" mainittujen rakennusten on täytettävä tämä investointikynnys.

Hallitus vastustaa myös spekulatiivisia kiinteistöhankintoja asettamalla tiukempia sääntöjä kiinteistökaupoille. Näillä toimenpiteillä pyritään hillitsemään ylikuumentunutta markkinoiden kysyntää ja turvaamaan asunnon pitkän aikavälin vakautta.

Löytävätkö pyörät uuden polun?

Näillä muutoksilla Kreikan kiinteistömarkkinoilla on heijastusvaikutus maan pyörämatkailualaan. Kun asumiskustannukset nousevat, tuleeko pyöräily entistä arvokkaammaksi? Vaikuttaako matkan majoituksen hinnannousu polkupyörien suosioon matkailijoiden keskuudessa, jotka haluavat tutustua Kreikan maaseutuun ja rannikkoalueisiin?

Voidaan väittää, että nämä muutokset vaikuttavat suoraan siihen, miten ihmiset kokevat ympäristönsä: rauhallisista ajeluista luonnonkauniilla rannikoilla vuoristoisen maiseman läpikulkuun. Kreikan hallitus yrittää hallita kiinteistöjen käyttöä, mutta vaikuttaako se myös polkupyörien käyttöön?

Näiden uusien säännösten myötä Kreikka on kriittisessä käännekohdassa. Kun investoinnit muuttuvat haastavammiksi ja asuntojen hinnat jatkavat nousuaan, tämä voi viime kädessä saada aikaan siirtymisen kohti kestäviä ratkaisuja, kuten pyöräilyä maan maisemissa.